Usko, toivo ja Nightwish

Harkitsin todella pitkään ennen kuin edes päätin kirjoittaa tätä tekstiä. Nimittäin Nightwishin aitona fanina haluan sittenkin näin julkisesti puhua suuni puhtaaksi mm. taannoisesta laulajanvaihdoksesta. Tämä on omalta kohdaltani riskipeliä, että nyt ylipäänsä luette juuri tätä blogimerkintääni. Ai miksikö? Syy selviää luettuanne kirjoitukseni loppuun asti.

Kun Nightwish päätti erottaa Tarja Turusen lokakuun lopussa 2005, olin luonnollisesti aivan järkyttynyt tapahtuneesta. Ajattelin ensimmäisen kerran asiasta selville saatuani, että tämä on kuin olisi pahin painajainen, mitä maa päällään kantaa. Aikaa myöten huomasin, miten NW:n musiikki muuttui entistä tärkeämmäksi minulle, sillä totuus on, että rakkaus Tuomaksen luomaan maailmaan on jaksanut kantaa minua jo useiden vuosien ajan. Nyt uuden laulajan astuessa kuvioihin minulla on edelleen erittäin ristiriitainen mielikuva Anette Olzonista, mutta en silti oikeastaan osaa selittää sille mitään järjellistä syytä. Joka tapauksessa uutta laulajaa on suitsutettu oikeastaan aivan liikaa, sillä monet jopa liputtavat Olzonin englannin paremmuudesta, mutta itse olen toistaiseksi aivan toista mieltä. Ensimmäisen singlen, Evan, kuultuani en saanut ainakaan kovin paljon selvää tuoreen kasvon englannin ääntämisestä, valitettavasti (Siis mitä! Onko korvissasi jotain vikaa vai?...mmm...maybe). Kun uusi NW -albumi, Dark Passion Play (suom. Synkkä kärsimysnäytelmä), syksyllä sitten ilmestyy, muodostan vasta sitten lopullisen käsitykseni naisen englannintulkintataidoista. Mutta näin alun perusteella tuntuu siltä, ettei oikein hyvältä näytä. Ja kyllä, olen kuunnellut myös tulevan albumin kolme uusinta samplea, mutta en laske niitä mukaan, sillä haluan kuunnella biisit ensin kokonaan. Joka tapauksessa Mrs. Blyckertin on treenattava todella lujasti, jotta hänen kielelliset ääntämyksensä kuulostaisivat lähes täydellisiltä.

Siirrytäänpä sitten pienoinen askel eteenpäin. Olen tähän mennessä opetellut ulkoa jo aika monta Nightwish -biisiä, ja Evakin on tällä hetkellä työn alla. Mutta ilman Turusen laulua en olisi saanut ääneeni samanlaista syvyyttä, jollaista Olzonilla ei valitettavasti ole. Mutta toisaalta nyt, kun Olzonin ääni vastaa aika lailla omaa lauluääntäni, ei NW -biisien opettelusta tule enää kovin vaativaa, joten kiitos kovasti siitä.

Nyt tulen sitten siihen osuuteen, jota saatan myöhemmin vielä katua siinä mielessä, että tulin paljastaneeksi henkilökohtaisia salaisuuksiani. Hain nimittäin myös itse Nightwishin laulajaksi. Ja vieläpä kahdesti (oli silkka sattuma, että Olzonkin haki kaksi kertaa). Tämä ei ole sitten mikään vitsi. Olin nimittäin todella tosissani hakuprosessin suhteen, vaikka en pestiä saanutkaan. Pidän kaikista NW:n pojista valtavasti, ja olisin varmasti tullut heidän kanssaan aivan loistavasti toimeen, sillä olen aika pitkällekin samanhenkinen kuin he ovat. Holopainen on kerran kertonut lähetetyistä ääninäytteistä, että valtaosa niistä kuulosti aivan Turusen kopioilta. Minua se kommentti hieman loukkasi, sillä tiedän, ettei ääneni kuulosta lähellekään bändin ex-laulajatarta. No, eivät siitä huolimatta kutsuneet edes koelauluun, omaksi harmikseni. Mutta en ole todellakaan kateellinen valituksi tulleelle, sillä hänellä ei tule olemaan helppoa astua Turusen tyhjiksi jääneisiin saappaisiin. Että siinä mielessä olen kyllä ihan tyytyväinen, etten tullutkaan valituksi bändiin, mutta unelmani laulajanurasta jäi tässä kohtaa saavuttamatta, joten on pakko jatkaa edelleen unelmointia (vaikka olen unelmoinutkin siitä jo ihan pienestä asti). Olen myös miettinyt erästä toistakin syytä siihen, miksi kutsu ei käynyt edes koelauluosuuteen, mutta sitä en halua teille paljastaa, sillä asia on minulle liian arkaluontoinen. Ja myös eräs toinen tietää sen omalta kohdaltaan.

On oikeastaan loppujen lopuksi suoranainen ihme, jos paljastustani edes huomioidaan millään tavalla, mutta mistä sitä koskaan ikinä tietää. On nimittäin useastikin tullut noteerattua, että maailma on loppujen lopuksi aikamoisen pieni.

Terquin,

TJH :-)