Voi vitsi, meikäläinen ei ole kirjoitellu blogia ainakaan pariin kuukauteen. On kyllä pitänyt kirjoittaa, mutta aina tuntuu välillä, että ajatuksia on ihan liikaa päässä, eikä tiedä, mitkä niistä päästäisi ulos. Toisaalta se kaikkein tuotteliainkaan kirjoittaja ei välttämättä ole edes maailman parhaimpia kirjoittajia. Tämä ihan vain vinkiksi muillekin, jos ei ole tullut bloggailtua vähään aikaan. Ja onpahan nyt ainakin enemmän sanottavaa.
Joskus on ihanaa tuntea olevansa suomalainen juuri silloin, kun me onnistumme päihittämään jollakin tavalla muun maailman asukit. Erityisesti viime viikonloppu oli sitä luokkaa, että se tuntuisi hurjalta kenestä tahansa. Ensimmäisenä sen saivat aikaan Eurovision Dance Contest -kilpailun voittanut tanssipari Jussi Väänänen ja Katja Koukkula. Myöhemmin rallikuski Markus Grönholm saavutti osakilpailun voiton Uudessa-Seelannissa ja vielä sen jälkeen keihäänheittäjä Tero Pitkämäki kiskaisi Osakan yleisurheilun MM-mittelöissä kultaa. No, urheilun piikkiin nuo kaikki tietysti menevät, mutta nuo ovat sen luokan saavutuksia, että itsekin muutuin niistä kateudesta vihreäksi, ainakin hieman. Toisaalta omat haaveeni liittyvät täysin musiikkiin, joten jätän urheilupuolen mieluusti muiden hoidettavaksi.
No, mitäs oikein sitten tein kesän aikana? Eipä tullut oikeastaan muuta tehtyä kuin töitä. Vaikka se on vain hyvä, että on tullut hieman tienattuakin, mutta nyt tunnen olevani vapaampi päästessäni eroon työn tuomista velvoitteista. Eli ainakaan toistaiseksi ei tule palattua sorvin ääreen, katsotaan sitä sitten uudelleen myöhemmin. Ihan työni alussa (kyseessä oli siis kesätyö) sen tuoma uutuudenviehätys vei mukanaan, ja pääsi viimein lopettamaan toisen opintovuoteni amk:ssa. Mutta nyt en vaihtaisi päivääkään opinnoistani pois, sillä opin jälleen arvostamaan opiskeluni tuomaa vapautta ja mahdollisuutta omiin mielipiteisiin, sillä työpaikassani koin, ettei minua tarpeeksi arvostettu, ja se sattui. Tulin kuitenkin ihan hyvin toimeen työtovereideni kanssa, mutta ahdistuneisuuteni johtui lähinnä firman asiakkaista, jotka pitivät minua aivan blondina, mitä minä en todellakaan ole. Siksi koin olevani liian fiksu siihen paikkaan, joten ihmettelen monen entisen työtoverini kohdalla, miten he oikein jaksavat sitä työtä vuodesta toiseen. Onneksi minulla on aina ollut kunnianhimoa tulevan työurani suhteen, vaikka olen aina tiennytkin, että en aio tulevaisuudessa työskennellä vakituisesti mainitsemallani saralla, en missään tapauksessa. Muistutan kuitenkin, että kesätyöksi se olikin aivan oiva paikka, on kenelle tahansa, mutta että jäisin pysyvästi sinne, no way. Taidanpa vaihtaa puheenaihetta seuraavaksi hieman kevyempään aiheeseen, ennen kuin hermostun ihan totaalisesti. :-)
Täytänpä muuten tasan parin viikon päästä vuosia. Ja myönnettäköön, että kyllä tässä jotakin pientä kriisinpoikasta olen tainnut päässäni hieman pyöritellä, vaikka se onkin aivan turhaa. Tosin onneksi syndejä juhlitaan ihan vain pienimuotoisesti perheen ja muutaman sukulaisen kesken, vaikka toisaalta isommat bileet koittavatkin vasta muutamaa päivää myöhemmin. Ehkä kirjoitankin niistä bileistä myöhemmässä vaiheessa, jos olen vain saanut siihen luvan (*salaisesti myhäillen*).
Mitäs vielä, vaikka opinnot ovat siis jo alkaneet, en ole itseasiassa onnistunut tähän mennessä käymään kuin vain yhdellä ainoalla tunnilla. Ja senkin kurssin itse asiassa joudun jättämään väliin, koska samaan aikaan tulen käymään yhtä toista kurssia, joka on piirun verran mielenkiintoisempi kuin ensinmainittu. Mulla on enää nyt 1,5 vuotta jäljellä tuota koulua (huh!), tai periaatteessa vain vuosi, koska ensi keväänä koittaa erittäin hartaasti odotettu työharjoittelu. Siinä samalla tuleekin väännetyksi opinnäytetyötä, joka yo-merkonomi-tutkinnon päättötyöni tapaan käsittelee takuuvarmasti aihetta, josta olen syvästi kiinnostunut. Minusta ei nimittäin ole mitään mieltä lähteä kirjoittamaan aiheesta, josta ei tiedä hölkäsen pöläystäkään. Ja se on fakta.
Kaikenlaista tuli jälleen rustailtua, ja ihan ymmärrettävistä syistä. Palaillaan taas jossakin vaiheessa, toivonmukaan mahdollisimman pian. Muistutan vielä, että seuraavan kirjoitukseni tulen julkaisemaan toisessa turinointiblogissani eli Belle's blog:issa. Joten nähdään siellä kirjoittelunkin merkeissä.
Trqn,
TJH :-)
sunnuntai 9. syyskuuta 2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
