keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Herätystä kerrakseen

Kello on 06:15. Oh no!!! Herätyshän piti olla klo 04:00. Mokomakin iänikuinen kännykän herätyskello petti minut, ja todella pahasti. Minun piti nimittäin olla tänään työpaikalla viim. klo 06:00. Ja eikun äkkiä soittamaan työnjohtajalle. Vaikka en olekaan ikinä aikaisemmin palkkatyössä ollessani nukkunut pommiin, olin kuitenkin tavattoman tyyni asian suhteen, enkä ottanut pultin pulttia koko jutusta. Aika erikoista. Mutta...työnjohtajan saatuani kiinni hän kuitenkin sanoi, että töissä oli juuri sillä hetkellä melkoisen hiljaista, joten kiirettä töihin tulemiselle ei tarvinnut pitää. Ja pari tuntia sinne tai tänne, ei se nyt maailmaa kaatanut. Joka tapauksessa töissä oli todellakin juuri tänään melkoisen hiljainen meininki, vaikka jotain pikku juttuja pääsin itsekin onneksi tekemään poikkeuksellisesti kuusituntisen työpäiväni aikana. Tosin, tulipahan juuri äsken mieleen, että osa porukasta on tällä hetkellä kesälomalla, mutta kuitenkin. Saas nähdä, millainen meininki onkaan sitten huomenna, kun jälleen aamuvuoro koittaa.

Koin sitten päivän aikana vielä toisenkin kunnon herätyksen. Päätin nimittäin vihdoin ja viimein hankkia vuosien tauon jälkeen kunnon herätyskellon. Iltapäivällä suuntasin sitten lopulta paikalliseen kultasepänliikkeeseen, ja onneksi valikoima siellä on sen verran kattava, että löysin mieleiseni palosireenin. Merkki: Rhythm, väri: pearl purple, hinta: tasan 13€. Eli ei siis mitään Tiimari-kamaa, mitä tuli vähän nuorempana aina enemmän tai vähemmän harrastettua. Haikailin muuten vähän ennen kultasepänliikkeeseen saapumista erään tavaratalon alennusmyynneissä yhden
Audrey Hepburn -leffaboxin (ihastuin viikonloppuna Breakfast at Tiffany's -leffaan) perään, mutta totesin kuitenkin, että tänään satsaan vain ja ainoastaan herätyskelloon. Katsotaan sitten myöhemmin, mitä oikein teen tuon boxin kanssa, koska Hepburn kuuluu ilman muuta suosikeihini.

Älkää sitten tehkö niinkuin minä tein, vaan tehkää niinkuin minä sanoin (tai jotain muuta yhtä ympäripyöreää). Toivon kuitenkin, että tästäkin souvista seuraisi edes jotain hyvää muuten niin suht tavanomaiseen arkeen.

Yours, TJH ;-)