Tango what?

Aina Tangomarkkinat -tapahtuman lähestyessä tulee väkisinkin miettineeksi, mikä oikein saa monet ihmiset vuodesta toiseen juuri tangoja lauleskelemaan. Itse tapahtuma on sentään kokenut vuosien saatossa jonkinasteisen arvonalennuksen, ja voi olla, että se johtuu nimenomaan siitä, että tässä maassa iskelmälaulajia on ennestään jo aivan riittämiin. Siksi olisikin paljon parempi, että jatkossa tangolauluskaba pidettäisiin joka toinen vuosi entiseen tapaan sen sijaan, että valittaisiin joka vuosi vain yksi "se todellinen voittaja". Ja vielä sekin, että tästä vuodesta lähtien miehet ja naiset mittelevät tangolaulamisen paremmuudesta toisiaan vastaan, tuntuu pakostakin todella epäreilulta. Joka tapauksessa tulen takuuvarmasti yllättymään, jos tangolauluskaban voiton vie tällä kertaa lopulta nainen, sillä on aivan turhaa edes lähteä vertailemaan mies- ja naisosanottajien laulutaitoja keskenään. Että se siitä miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sitten, siis nyt yksistään tangolauluskabasta puhuttaessa. Uskon silti vakaasti, että juuri tämän vuoden Tangomarkkinoiden jälkipyykki on sitä luokkaa, että "uusille" muutoksille saattaa olla ehkä sittenkin aihetta. Se sitten nähdään.

Heal The World
Make It A Better Place
For You And For Me
And The Entire Human Race
There Are People Dying
If You Care Enough
For The Living
Make A Better Place
For You And For Me...

Muun muassa nuo ylläolevat sanat kaikuivat halki salin, jossa Michael Jacksonin parin päivän takaista ja ultimaattisen kaunista muistotilaisuutta pidettiin. Muistotilaisuuden lopussa yhteislauluina esitettyjen We Are The World- ja Heal The World -biisien jälkeen tuli väistämättä se tunne, muistojen kirjoihin jääneen, toteutumattoman Lontoon konserttisarjan nimeä lainaten, että This Is It. Enää ei noita kahta todellista hengennostatusbiisiä tulla koskaan itse popin kuninkaan tulkitsemana kuulemaan. Todella surullista, mutta totta. Harvinaisen koskettavassa muistotilaisuudessa, josta kuitenkin ennätin nähdä digikanavan kautta noin puolet, ehdottomasti se koskettavin hetki oli Jackon Paris-tyttären lausumat, itkun täyttämät muistosanat todella rakkaalle isälleen vain hieman ennen kuin popin kuninkaan kullattu arkku kannettiin esiintymislavan edestä pois. Siinä tilanteessa sitä vain itsekin alkoi vetistelemään aivan täysin. Oli muistotilaisuudessa myös eräs toinenkin hetki, joka sai itseni liikuttuneeksi, sillä viimeistään muistotilaisuuden myötä kenellekään ei jäänyt epäselväksi se, mikä oli Jackon ehdoton lempibiisi.

Smile though your heart is aching
Smile even though its breaking
When there are clouds in the sky, you'll get by
If you smile through your fear and sorrow
Smile and maybe tomorrow
You'll see the sun come shining through for you...

Muun muassa Nat King Colen levyttämä Smile -biisihän se oli (alkujaan Chaplin-elokuvasta Nykyaika), muistotilaisuudessa sen esitti tällä kertaa todella upeasti yksi Jackon veljistä. Ja se syy, minkä vuoksi erityisesti juuri tuo kipale minua kosketti, on, että juuri samainen biisi oli erittäin tärkeä osa omaa lapsuuttani. Nimittäin Smile -kappaleen suomenkielinen versio, Hymy (taitaapi olla ainakin isäni yhden vanhan suosikkiartistin levyttämä), oli ensimmäisiä, jotka saivat minut rohkeasti tarttumaan mikin varteen. Mutta palatakseni vielä hiukan takaisin popin kuninkaaseen, sitä Jacko varmasti halusikin, että kaikki ihmiset jaksaisivat hymyillä vaikeuksienkin keskellä. Ainakin itse uskon niin, ehdottomasti.

Ja vielä kerta kielon päälle...rest in peace, Jacko. Moonwalk jatkukoon...

Mutta, mutta...onko minulla siis mennyt usko tangoon ihan kokonaan? Heh...no ei toki, sillä itsekin osaan kyllä nimetä biisin, joka on eräällä tavalla suosikkitangoni. Ja pyynnöstä sai jopa sekin kappale minut tarttumaan mikkiin jokunen vuosi sitten (kyllä, olen laulanut karaokena tangoakin...mikä paljastus!). Sääli vain, että erittäin kaunista Pieni sydän -tangoa ei ole viime vuosina juurikaan kuultu tangolauluskabassa, ties koska onkaan viimeksi nostettu lautaselle. Joka tapauksessa tänään siis näemme, ketkä ovatkaan mukana lauantaisessa Tangomarkkinat -finaalissa. Odotan todellakin innolla ja suurella mielenkiinnolla.*hymyilyä*

Ja arvasin oikein...viime yönä näillä seuduilla sitten ukkosti. ;-)

Ja vielä lisäksi...

Nettiartikkeli-satoa viime tiistailta:

1. Tämän nettiartikkelin otsikko sai minut hörähtämään jostain kumman syystä.

2. Ja tämän nettiartikkelin ansiosta sain myös toisetkin päivän naurut.