Mutta, mutta...äitini sitten käväisi eilispäivän puolella niissä häissä, joihin ei esim. minua saatika systeriäni kutsuttu ollenkaan. Ja sain kuulla vasta ihan äskettäin sen, että itselleni tosi läheinen sukulainen, joka on mm. morsiamen isosiskon kummisetä, jätettiin aika suureksikin yllätyksekseni täysin kutsumatta serkkutyttöni häihin. On vissiin edelleenkin jotain ikivanhoja kaunoja vielä ilmassa, mikä kuulostaa kyllä kieltämättä todella naurettavalta. Senkin kai voinen jo tässä vaiheessa paljastaa, että muistelen sulhasen vanhempien kustantaneen häät ihan kokonaan, joten on siis varsin helppoa arvata, kenellä luulisi olleen huomattavasti enemmän sananvaltaa häävieraiden suhteen, joten en millään voi uskoa sitä, että kaikki olisi johtunut yksinomaan pelkästään häämenún ilmeisesti sitten varsin hienostuneesta laadusta. No, nytpähän sitten tiedän, ketä tyyppejä en ainakaan mahdollisesti kutsu omiin häihini, mikäli semmoisia tulen ehkä sitten joskus järjestämään, mene ja tiedä. Sillä minähän en tunnetusti unohda, en taatusti. Mutta vaikka eräät taplaavatkin omalla tyylillään, aion vielä näyttää heille, että kyllä minäkin niin osaan tehdä. Odottakoon vaan. Ja lähdetään nyt vaikkapa siitä, että tuon esille pari kuvaa itse hääkutsusta, ja vieläpä kieltämättä tosi hienosta sellaisesta, tosin en tuo kuvien kautta esille ihan kaikkea, sillä on minulla sentään vielä ainakin sen verran itsekunnioitusta jäljellä, etten sorru ihan kaikkiin "lapsellisuuksiin"...hehe.
Pikkulikkana sitä tuli katseltua ties minkälaisia filmejä, sillä minua ei koskaan kielletty katsomasta yhtään mitään. Kaikki siis tuli tsekattua vain ja ainoastaan täysin omalla vastuulla. Eli kauhunpätkiä tuli myös katseltua ainakin jonkin verran, ja se oli oikeastaan lähinnä semmoista itsekidutusta, sillä useimmiten halusin peittää silmäni jollain siinä vaiheessa, kun tuli ihan kaamea kohtaus tv-ruutuun.*naurua* Enivei...tässä pikku lista leffoista, joita muun muassa tuli luukutettua pienenä melkoisen paljon niihin yhtään kyllästymättä. Ja kyllähän noita tulee tietysti joskus katottua yhä edelleenkin, kuinkas muutenkaan.
Hei, kuka puhuu? -filkat
The Karate Kid -leffat
Kaunotar ja Kulkuri
Maija Poppanen (suomenk. tekstityksellä)
Nunnia ja konnia -elokuvat
Pretty Woman
What's Love Got To Do With It (Tina Turnerin elämäkerta-pläjäys)
Syvä huokaus...tuntuu ihan siltä, kuin ainakin oma elämä olisi lähes yksinomaan täynnään extremeä, ainakin useimmiten jostain puskee esiin sellaisia juttuja, joita ei koskaan odottaisi edes tapahtuvan. Jotenka...mitä siis itse vastaisin seuraavaan kysymykseen: "mikä on elämän tarkoitus?" Vastaisin juuri tällä tavalla: "elämä itse niin ylä- kuin alamäkineenkin, näin kokemuksen äärimmäisen syvällä rintaäänellä." ;-)
Ja vielä lisäksi...
Miksiköhän sitä tuli oikein hörähdettyä juuri tälle nettiartikkelille aina otsikkoa myöten? Who really knows.
