...kuvassa (tai kuvissa, ihan kuinka vaan...heh)? No eipä tietystikään...hehe, vaan vasemmassa kehyksen omaavassa kuvassa on pikkusysterini, ja oikeassa vastaavassa taas...kyllä, kyllä...minäpä hyvinkin...huoh. Enivei kaikkea sitä...eikös juu?...heh&huoh.
Tuo yllä oleva Päivän kuva (Lago di Olginate, Italy) tuli nyt sitten luonnollisesti juurikin tän päivän kohdalla heitettyä pikkusysterini, joka siis tänäpänä synttäreitään viettääpi, Facebook -seinälle. Enivei melkoisen hieno kuva ainakin pikkusysteristäni ja minusta, yepsis. :-D
P.s.
Äitini osti nuo viikolla pikkusysterilleni ja mulle, ja ihan (aikuisten) oikeasti, enivei kieltämättä aikas södejä ovat, kuinkas muutenkaan. ;-D
...musapuoleen, niin...tarkoitus oli kyllä seuraavaksi sijoittaa vasta jo/viimein muutaman viikon päästä julkaistavaan...yllätys, yllätys...Lady GaGanBorn This Way -pitkäsoittoon, mutta pari päivää sitten olikin sit oikeastaan aikasta pakko muuttaa suunnitelmiani ees hiukan törmätessäni ihan yht'äkkiä noissa yllä olevissa kuvissa näkyvään, ainakin omasta mielestäni oikein hienoon Lady GaGan Born This Way -vinyylisingleen. Vinyylisoitinta meillä ei tosin ole ollut sitten lapsuus-/varhaisteinivuosieni, mutta eiköhän aika aikaa kutakin, yepsis.
Btw...samalla reissulla, tosin ihan eri kaupasta, tuli tietty kanssa hommattua juurikin tuossa yllä olevassa kuvatuksessa näkyvä Napapiirin sankarit -dvd. Enivei ihan ehdoton hankinta, ehottomasti&todellaki (vaikken yhä tänäkään päivänä diggaa digiboxeista yhtään...huoh)...hehe. :-P
P.s.
Ylläri pylläri...hehe. Ja oikein hyvää vappua kaikille!...vieläpä ihan tasapuolisesti. ;-P
Ihan riittävän pitkän alamäen kautta toivottavasti kohti kaikensorttisia seikkailuja parhaillaan meikätytössä vellovasta kevätflunssasta huolimatta...huoh.
Toistaiseksi tuntematon reitti. Btw...olen mieltynyt myös kaikenlaisiin portaisiin, mutta älkää vain niin missään nimessä kysykö, miksi...heh&huoh.
:-) :-) :-)
P.s.
Ihan riittävän kurja olo, monessakin mielessä...huoh, mutta eiköhän tämä tästä edes jotenkin, yepsis. :-)
...koht'puoliin ihan totaalisesti koukussa tuohonkin...huoh. Eli siis juurikin (tuohon) levitemuodossa olevaan Aura -juustoon...nam...heh&huoh.
Ja uskokaa tai älkää, tuo paperipallokala on todellakin Kinder -lelu, ja onkin ehdottomasti kaikkein hauskin kaikista tähän mennessä kohtaamistani pääsiäismunaylläreistä...hehe.
Ja vielä lopuksi: oikein hyvää pääsiäistä kaikille! ;-D
P.s.
On olemassa peräti kaksi leffamusasäveltäjää, jotka huippusävellyksillään ovat oikeastaan aivan totaalisen täydellisesti onnistuneet viemään sydämeni: Howard Shore (ylläri) sekä juurikin Ennio Morricone. :'-)
...& pahinkin virhe, jonka kohdallani voi ylipäätään tehdä, on nimenomaan kaikenlaisten asioiden salaaminen. Eikä tietenkään pidä unohtaa kaikenlaisista asioista valehtelemistakaan, nimenomaan. Mut enivei...jos näen aikasta nopsaankin, ettei yksilöön voi luottaa juuri niin millään muotoa, on vain parempi olla ystävystymättä edes jonkinsortin alkutunnustelua kummemmin. Nimittäin...pääosin ala-asteella tapahtunut varsinainen koulukiusaaminen aiheutti mm. sen, että olen hirmu, hirmu tarkka siitä, kenen kanssa todella haluan ystävystyä, mutta toki myönnettäköön, että saatan olla jopa ihan liiankin tarkka sen asian suhteen...huoh, niinpä. Mutta toisaalta taas...olen vuosien varrella jollakin perin ihmeellisellä tavalla onnistunut haalimaan ympärilleni ystäviä, joista suurin osa on entisiä koulukiusattuja, ja yleensäkin tuntuu käyvän niin, että immeiset, joista tulee "suojattejani", ja vieläpä melkoisen läheisiä sellaisia, ovat (olleet) tavalla tai toisella aikasta kaltoinkin kohdeltuja yksilöitä. Ja itse asiassa muuten...olen ihan vähän aikaa sitten jopa sanonut yhdelle läheisimmistä ystävistäni, että olen syntynyt nimenomaan suojelemaan ihmisiä, en olemaan itse suojeltavana, ja niin sen pitää olla jatkossakin, sillä en vain yksinkertaisesti kykene asettumaan suojeltavan yksilön asemaan, enkä varmaan ikinä kykenekään asettumaan. Mutta&mutta...vielä tämän kappaleen loppukahinoihin yksi hyvin, hyvin tärkeä neuvo: älkää niin missään nimessä menkö ainakaan salailemaan asioita ihan ehdottoman luotettavalta ihmislapselta...huoh, koskaan, nimenomaan.
Uuden miniläppärini myötä olen nyt sitten alkanut päästä jyvälle Windows 7 Starter -käyttöjärjestelmänkin "syvimmästä olemuksesta", ja melkoisen suurena yllätyksenä tuli, ettei kyseisessä käyttiksessä ole ominaisuutta, joka mahdollistaa koneen taustakuvan vaihdon. Mut enivei niin kauan kuin muistan, on käyttiksessä kuin käyttiksessä, siis nyt ihan vain Windowsista puhuttaessa, ollut ominaisuus, joka siis luonnollisestikin mahdollistaa taustakuvan vaihdon. Ja sanottakoon nyt sitten, että olen ensimmäistä kertaa todellakin ihan äärimmäisen pettynyt Microsoftiin juurikin tuon asian vuoksi, sillä...7 Starterin voi toki päivittää vastaavaan versioon (tiedä sitten, miten ainakin uudempien miniläppäreiden kohdalla), mikäli siis todella haluaa äsken mainitun ominaisuuden, mutta...yllätys, yllätys...maksua vastaan, mitä en luonnollisestikaan ainakaan itse hyväksy ollenkaan, en niin missään nimessä. Onneksi pelastava enkelini kuitenkin saapui maksuttoman Oceanis -sovelluksen muodossa, ja vieläpä oikeastaan lopulta aivan täysin yllättäen, yepsis. And of course I'm veeery happy girl now...surprise...heh&huoh.
Ja vielä lopuksi paljastettakoon, että tällä hetkellä läppärissäni on juurikin tämä valokuva taustakuvana, on ainakin omasta mielestäni melkoisen upea kuvatus, ehottomasti. :-D
P.s.
Taisi tulla ihan ekana mieleeni kipaletta pohtiessani. :-)
...juuri niin millään lailla harrastele politikointia ainakaan täällä Belle's blogin puolella, mutta eilisillasta johtuen alkoi sittenkin tuntumaan aikasta vahvastikin siltä, että josko nyt sitten poikkeuksellisesti ihan vain hitusen verran heittäisi kehiin edes jotain sensuuntaista. Joka tapauksessa kerrassaan aivan uskomaton vaali-ilta...huhhuh, kertakaikkiaan & todellakin. :-)
P.s.
Huutava vääryys, että Idols-Ilpo tippui...huoh, enivei aivan mahtiesitykset Ilpolta, iha ehottomasti. :-)
...kyllä sitte vain&ainoastaan lievästi huumorin puolelle (johtuen parodontiitistäni), mutta menköön...heh&huoh, joka tapauksessa tuli siis eilen yksillä asiakasomistajapäivillä satsattua tuollaisiin, ja ihan hyvä vaan, vai mitä? Nimim. Toisella Tavalla Myöhäisherännäinen Hammaskeiju ;-P
P.s.
Taisi olla ehdottomia suosikkikipaleitani pikkulikkana, yepsis. :-P
...aikasta monellekin oikein todellisena yllätyksenä, nimittäin...huoh, olen ihan aikuisten oikeasti onnistunut jotenkin menettämään laulamisen ilon, eikä siinä suinkaan vielä kaikki, sillä...huoh, oikein todellinen suurkärsimykseni on kestänyt peräti jo vuoden verran...kyllä, kyllä. Huomautan kuitenkin oikeastaan ihan heti kättelyssä, etten suinkaan ole niin missään nimessä masentunut yksilö, vaikka eräänlainen masennustila se toki onkin...huoh. Mutta...fakta on joka tapauksessa se, että laulaminen on ihan aikuisten oikeasti ainakin minulle niitä harvoja asioita, jotka todella tekevät minut ihan äärimmäisen onnelliseksi ihmisyksilöksi, ja luonnollisestikin musiikki ihan ylipäätäänkin, mutta ennen kaikkea juuri laulaminen, precis. Mutta, mutta...koska nyt sitten olen viimeistään nyt halunnut oikein kunnolla tunnustaa ainakin itselleni kyseisen ongelman, niin mistä sitä tietää, jos vaikka laulamisen ilo alkaisi viimein palata takaisin jo ihan lähiaikoina, mene ja tiedä, toivotaan kuitenkin parasta, niinpä.
Mutta jottei meininki todella menisi tällä kertaa ihan liian vakavaksi, niin taidanpa nyt sitten viimein esitellä teille ihkauuden "vauvani", jonka menin&hankin ihan riittävän pitkän (peräti kokonaisen päivän pituisen) pähkäilyn jälkeen viime viikonloppuna (su)...huoh.
Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, oliko aika ihan riittävän kypsä myös uuden miniläppärin hankkimiselle, mutta kun tuohon viime lauantaina jollakin perin ihmeellisellä tavalla onnistuin kaiketi tavallaan ensi kerran törmäämään, ja vaikkei se siis rakkautta aivan heti ensi silmäyksellä vielä siinä kohtaa ollutkaan, niin se oli silti lopulta menoa se...heh&huoh, ihan ehdottomasti&todellakin.
Viime lauantaina hommattuja. :-)
:-D:-D :-D
P.s.
Jos ei (joskus) jostain syystä satu laulattamaan, niin ainahan voi sitten niin halutessaan vaikkapa just viheltää...heh&huoh, enivei ihan mahtikipale, yepsis. :-)
...todella tullut, enemmän tahi vähemmän, ansaittua kaikenmaailman pyyhkeitä viime aikoina syystä jos toisestakin...huoh, noh, ainakin nuo kuvatuksessa olevat sellaiset koen ainakin edes jotenkin ansainneeni...heh&huoh, niinpä, joka tapauksessa ovat siis äitini eilen minulle hommaamia, eivätkö olekin hienoja? :-D
Olin muutaman päivän ajan ihan riittävän heikossa hapessa, joten siksi en oikein jaksanut blogata, tai ylipäätänsä tehdä oikeastaan mitään muutakaan...huoh, mutta, mutta...pari päivää takaperin telsusta tuli jälleen kerran ulos yksi ihan ehdottomista lempileffoistani, eli juurikin Ghost - näkymätön rakkaus.
Tosin ennätin nähdä siitä vain pikku palasen juurikin sieltä loppupäästä, mutta se oikeastaan riitti ainakin minulle, sillä juuri Ghostin viimeisten minuuttien aikana liikutuin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla katsoessani kyseistä elokuvaa...huoh. Joka tapauksessa jok'ikinen kerta tulen ihan äärimmäisen liikuttuneeksi tsekatessani filkan loppukohtausta, mutta tällä kertaa liikkishetki oli todellakin aivan totaalisen erilainen, ja ehkäpä syystäkin. :'-)
...on lopultakin hallussani...huoh, joka tapauksessa pakkohan tuo kokoelma (fyysisellä versiolla ei ole sitten mukana When Love Takes Over -kipaletta by David Guetta feat. Kelly Rowland, että näin) oli oikeastaan hankkia lopultansa, niinpä. En btw itte asiassa ihan helpolla ostele kokoelmia, joten kaiketi siitä sitten näkeepi, että olen vähintäänkin ihan riittävän tyytyväinen kyseisen julkaisun sisältöpuoleen, yepsis. Ja hey...tuohan on sitäpaitsi ihan pikkusumma peräti tuplaplatasta, niinpä niin&noin. Niin, ja monen muun tavoin olen toki digannut aina siitä ajatuksesta, että musiikilla voi tehdä myös hyvää, ja eiköhän niin tule olemaankin aina&iankaikkisesti.
:-D :-D :-D
P.s.
Minä & minun muovipussini/"muovipussini"...heh&huoh. :-P
...nyt sitten Hullut Päivät, jälleen&taas, valitettavasti...heh&huoh. Viime syksynä en muistaakseni ollut menossa mukana(?!?...muistaispa ees joku nyt mun puolesta...hehe), mutta tällä kertaa ainakin omaksi yllätyksekseni todella olin, eilen aamupäivällä nimittäin. Tosin ei tullut "perinteisesti" hommattua vähintään yhtä cd:tä & dvd:tä, vaan...tattadaa...yllä olevassa kuvassa näkyvä Buffalo -merkkinen ulkoinen kiintolevy, josta olen ihan aikuisten oikeasti kertakaikkiaan aivan onnessani. Ai miksikö? No sinne tulee pikkuhiljaa viskottua vähintäänkin kaikki miniläppärilläni oleva musa ihan siltä varalta, jos piskuinen jo about 2,5v koneeni ihan yht'äkkiä meneepi&hajoaapi ihan totaalisesti, joka tapauksessa aika oli nyt todellakin jo ihan riittävän kypsä suht taskumallia olevan ulkoisen kovalevyn, josta olen kuitenkin semisti haaveillut oikeastaan jo vuosia, hankkimiselle, yepsis.
Noh...tuon ihkauuden härvelin hommaamisen lomassa tuli toki käytyä "perinteisellä" Hullut Päivät -pehmiksellä sekä hommattua suht lennosta päivän IS + IS:n tv-lehdykkä, mutta että-notta-jotta joka tapauksessa se niistä Hulluista Päivistä ainakin minun kohdallani tällä kertaa nyt sitte, että sillä lailla...heh. ;-P
...viime viikkona saanut mahdollisuuden tehdä eräänlaisen tutkimusretken paikkaan, jossa valtaosa siellä liikuskelevista yksilöistä on ainakin käsittääkseni aikasta vaikeistakin oloista alkujaan lähtöisin. Silti ihan kaikki kykenevät olemaan vähintäänkin ihan riittävän hyvissä väleissä keskenään, ja mikä hienointa, myös puhaltamaan yhteen hiileen, mikä johtunee ainakin uskoakseni siitä, että oikeastaan ihan mitkä tahansa tehtävät lopulta voittavat ankeat olot lähes täysin, tismalleen.
Mutta mitä tulee sitten yksilöihin itseensä, niin toisia olen oppinut tuntemaan enemmän, toisia taas tietysti ainakin vähän vähemmän. Yksi ainakin itselleni läheisimmistä on naishenkilö, jonka keskimmäinen tytär sairastaa leukemiaa, mutta onneksi tyttö on kuitenkin jo tervehtymään päin...huoh. Joka tapauksessa sitä tulee/tuli ihan tosissaan miettineeksi, että jos joskus saisi yhdenkin lapsen, niin miten oikein suhtautuisikaan siihen, mikäli hän oikeastaan aivan yht'äkkiä sairastuisikin ihan äärimmäisen vakavasti...huoh. Äsken mainitsemani naishenkilö on kuitenkin ainakin itse sitä sorttia, että periksi ei anneta, vaikka mikä ihan tosissaan olisi. Ihan äärimmäisen upea asenne, ihan ehdottomasti, otan ainakin itse hänestä aivan taatusti oppia, ihan ehdottomasti & todellakin.
Kyllä se vaan niin on, että ainakin omat ongelmani ovat loppujen lopuksi aikasta pienensorttisia tämän äsken mainitsemani naishenkilön ongelmien rinnalla, todellakin. Niin, ja tottakai ovat monen muunkin kuin vain&ainoastaan hänen ongelmiensa, niinpä...huoh. Mutta ei kenenkään pidä siitäkään huolimatta periksi antaman, nimenomaan. :-)
Pari hankkimaani synttäriherkkua...slurpsis!...tuli sitte hommattua myös... ...Naperomunkkeja. Btw...mä oon sit vieny tuosta tuon leivoksen...sorry. ;-P
...äitinisyntymäpäivä, jotenka isost onnee vaa, äitimuori, yepsis. Niin, ja annoin sitte jo viikolla hänelle synttärilahjaksi Täällä Pohjantähden alla II -dvd:n, että sillä viisiin.
Ja mainittakoon, että isäni tuli täyttäneeksi vuosia jo 19.3., ja pikkusysterilläni taas on syndet 30.4., eli juurikin vapunaattona, joten hän ilmeisestikin sitte juhlii sinä päivänä kahta kauheammin...heh&huoh. Btw ihme joteensakin on, että omat synttärini ovat vasta 23.9., joka tapauksessa olen siinäkin suhteessa onnistunut erkaantumaan aikasta kauaksikin ainakin muutamasta läheisestäni, mutta eipä sellainen haittaa minua oikeastaan yhtään tippaakaan, ei tosiaankaan.
Paljastus: isälläni taisi olla vielä jopa ihan viime kuun päiviin asti peräti kaksi syntymäpäivää, 9.3. & 19.3., nimittäin aika pian sen jälkeen, kun isäni syntyi, tapahtui jossakin vaiheessa jokin ihan ihme sekaannus sillä seurauksella, etteivät ihan aikuisten oikeasti jonkun tahon "ansiosta" olleet enää ihan täysin varmoja siitä, kumpana päivänä isäni saatiin maailmaan...huoh. Joka tapauksessa kysykää vaikka isältäni itseltään moisesta sekoilusta, jos ette jostain aivan käsittämättömästä syystä todella usko sanaani...heh&huoh.
