...olen alkanut taas&jälleen kuunnella Saara Aallon huikeankauniinupeaa Blessed With Love -plattaa, piiitkästä aikaa. Joka tapauksessa tottakai se onpi ihan täysin selvää, että kannatan vähintäänkin Saaran hyvin pärjäämistä The Voice Of Finland -skabailussa, ja onhan se tavallaan täällä Belle's blogissa kai aikas hyvin jo nähtykin.
Koskapa tämä vuosi on (ollut) ainakin minulle ainakin edes jonkinlaista muutoksen ja uudistumisen aikaa, sellainen meininki ainakin tavalla tai toisella heijastuu/on heijastunut myös bloggailuun, suorastaan haluan/olen halunnut muutosta sekä uudistua vähintäänkin kirjoittamisen saralla. Mutta...ainakin tällä kertaa päätinkin sitten tehdä poikkeuksen, ja tuoda vaihteeksi edes hieman esille "vanhaa tuttua" Belle's bloggailua. Ja joka siis tottelee nimeä cd-julkaisukooste (hu = hommattu uutena, hk = hommattu käytettynä), jonka sisältöä tuli kasvatettua pikkuhiljaa. Enjoy!
Jostain kumman syystä tuli ruvettua jokin aika sitten jälleen kuuntelemaan Within TemptationinThe Unforgiving -plattaa. Ja erityisesti sen Sinéad -kipaletta. Ja tuo biisi on vain nyt SE biisi siltä platalta, ei siinä oikeastaan sen kummempaa...huoh.
Ja vielä...
Kyllähän se aina tuntuu ihan äärimmäisen voimakkaasti syvällä sisimmässä, kun omaa naiseutta tavalla tai toisella mennään koettelemaan ihan äärimmäisen katalalla tavalla. Ja tuli sitten annettua takaisin edes suht samalla mitalla, sillä en vain kertakaikkiaan voinut hyväksyä niin, niin veemäistä kohtelua, ainakaan enää tässä vaiheessa. Ja tunnustettakoon, että samalla tulin valehdelleeksi eräälle, että olisin mukamas mennyt peruuttamaan erään jutun. Ja valehtelin, koska oli vain yksinkertaisesti pakko, vaikka en voi niin millään muotoa sietää valehtelemista...huoh.
Ja vielä lisäksi...
On edelleenkin aikas hyvä fiilis juhlavuoteni tunnarista, ja varsinkin siksi, että sen lyriikat aikasta monestakin syystä saavat minut hymyilemään. Ja kaipa sen lyriikoiden työstäminen olikin aikas voimauttava kokemus, kuinkas ollakaan...huoh.
Oukey doukey...tässä viimeisen parin kuukauden aikana tuli nyt sitten työstettyä alunperin ihan vain Adele-proggis -nimellä kulkenutta ei-ihan-mitä-tahansa juttua, joka jossain kohtaa saikin sitten oikeastaan ihan täysin yllättäen nimekseen Belle-trilogia / Belle - The Trilogy. Ja trilogia koostuu muun muassa...yllätys, yllätys...21 -platalta löydettävissä olevasta kolmesta ihan huippu Adele-kipaleesta: Rolling In The Deep, Set Fire To The Rain & Turning Tables. Ja (luonnollisesti) suomeksi rustaamani trilogian "Adele-lyriikat" saivatkin sitten jo melko alkuvaiheessa nimikseen Pyörteisiin, Tulimerta päin & Juhlan aika.
Ja paljastettakoon, että aika alussa pohdin, jaksanko todella työstää peräti kolmea sanoitusta suht lyhyen ajan sisällä, omasta elämästä kirjoittaminenhan kun on usein & yleensäkin yllättävänkin raskasta touhua...huoh. Mutta...koska pidin ideaa edes osittain ikiomasta juhlavuoden tunnarista (Juhlan aika) ihan kaikinpuolin mahtavana, enkä niin missään nimessä halunnut luopua jommastakummasta jo aiemmin hienoisesti ideoidusta stoorista, niin...
Joka tapauksessa tuskin ilman tunnari-idistä ei Belle-trilogiaa todella olisi koskaan&ikinä edes syntynyt, joten nyt osaankin olla vain&ainoastaan ylpeä edes minulle itselleni varsin merkittävästä saavutuksesta.
Niin, ja tosiaan... Belle-trilogian / Belle - The Trilogy'n löytää...
Alkaa nyt sitten näyttämään aikamoisen vahvasti siltä, että Belle'n arkisto -sivusto tuleekin jäämään "historiankirjoihin", ja sivuston tilalle astuu juurikin Belle's blogin ihkauusi "sisarblogi", Belle's poetry, mm. selkeästi paremmin hallittavuuden vuoksi.
Ja vielä lopuksi...
Yllättävänkin paljon kaikkea ainakin meikätyttösen kohdalla on jo alkuvuoteen mahtunut, ja oikein hyvä niin.
Muhun todella sattuu se, että ne muutamat eräät ihmiset, joihin joskus kaikesta mahdollisesta huolimatta ihan tosissaan luotin, onnistuvat yhä tänäkin päivänä kusemaan meikäläistä ihan äärimmäisen pahasti silmään. Joka tapauksessa on suorastaan aivan käsittämätöntä, että edelleenkin on kärsittävä itse aiheutetun oikein todellisen emämokan takia, joka vieläpä tapahtui jo vuosia sitten (loppuvuodesta 2007). Eikä tuossa suinkaan vielä kaikki...vaikka emämokani oli kaiken huipuksi aivan täysin tahaton, olen silti joutunut sovittamaan sen jo lukuisia ja taas lukuisia kertoja. Ja tuosta kaikesta sovittamisesta huolimatta minulle on haluttu tehdä oikein todellinen ohari toisensa perään, enkä yhtään ymmärrä, miksi. Joten siis pyydän...
LOPETTAKAA JO, IHAN TOTTA!!! EN ENÄÄ YHTÄÄN SIEDÄ TÄLLAISTA!!!...huoh.
Ja vielä...
Lopetin olemasta ylikiltti tyttö, koska kenties viimeinkin tajusin, etten ainakaan ylikiltteydellä saa ääntäni kuuluviin ollenkaan. Eli tässä(kään) kohtaa ei niin missään nimessä ole kysymys ainakaan huomionhakuisuudesta, ei tosiaankaan...huoh.
