Näytetään tekstit, joissa on tunniste Whitney Houston. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Whitney Houston. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. syyskuuta 2012

Biisi: Il Divo - Musica


Onpa upea fanivideo...


Miksi oi miksi(!) mukana kokoelmalla ei ole (tai ei ainakaan näytä olevan) John Milesin iki-ihanaa Music -kipaletta (Musica)... Kyseinen kipale nimittäin onpi meikätyttöselle useastakin syystä ihan mielettömän tärkeä... Noh, aina ei vaan yksinkertaisesti mene nallekarkit tasan, hoh, joten se siitä...

Ja vielä...


:-D :-D :-D

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Live: Céline Dion - The Power Of The Dream (Atlanta Olympics 1996)



Myös varsin upeaääninen Céline Dion on Whitney Houstonin ja Musen ohella muun muassa saanut nimiinsä (kesä)olympialaisten tunnuskipaleen, ja (enemmän tai vähemmän yllättäen) ainakin meikätyttösen mielestä The Power Of The Dream -kipale kuuluu ehdottomasti parhaimmistoon vähintäänkin olympiatunnareiden kohdalla, ihan ehdottomasti & todellakin.

Anyway... Enjoy the videos. They are absolutely fabulous. Puss, puss.



&&&



:-D :-D :-D

P.s.

:-D :-D :-D

perjantai 24. helmikuuta 2012

Live: Adele - Turning Tables


Oukey doukey...tässä viimeisen parin kuukauden aikana tuli nyt sitten työstettyä alunperin ihan vain Adele-proggis -nimellä kulkenutta ei-ihan-mitä-tahansa juttua, joka jossain kohtaa saikin sitten oikeastaan ihan täysin yllättäen nimekseen Belle-trilogia / Belle - The Trilogy. Ja trilogia koostuu muun muassa...yllätys, yllätys...21 -platalta löydettävissä olevasta kolmesta ihan huippu Adele-kipaleesta: Rolling In The Deep, Set Fire To The Rain & Turning Tables. Ja (luonnollisesti) suomeksi rustaamani trilogian "Adele-lyriikat" saivatkin sitten jo melko alkuvaiheessa nimikseen Pyörteisiin, Tulimerta päin & Juhlan aika.

Ja paljastettakoon, että aika alussa pohdin, jaksanko todella työstää peräti kolmea sanoitusta suht lyhyen ajan sisällä, omasta elämästä kirjoittaminenhan kun on usein & yleensäkin yllättävänkin raskasta touhua...huoh. Mutta...koska pidin ideaa edes osittain ikiomasta juhlavuoden tunnarista (Juhlan aika) ihan kaikinpuolin mahtavana, enkä niin missään nimessä halunnut luopua jommastakummasta jo aiemmin hienoisesti ideoidusta stoorista, niin...

Joka tapauksessa tuskin ilman tunnari-idistä ei Belle-trilogiaa todella olisi koskaan&ikinä edes syntynyt, joten nyt osaankin olla vain&ainoastaan ylpeä edes minulle itselleni varsin merkittävästä saavutuksesta.

Niin, ja tosiaan... Belle-trilogian / Belle - The Trilogy'n löytää...


Ja vielä...

Alkaa nyt sitten näyttämään aikamoisen vahvasti siltä, että Belle'n arkisto -sivusto tuleekin jäämään "historiankirjoihin", ja sivuston tilalle astuu juurikin Belle's blogin ihkauusi "sisarblogi", Belle's poetry, mm. selkeästi paremmin hallittavuuden vuoksi.

Ja vielä lopuksi...

Yllättävänkin paljon kaikkea ainakin meikätyttösen kohdalla on jo alkuvuoteen mahtunut, ja oikein hyvä niin.

:-D :-D :-D

P.s.


:-D :-D :-D

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Live: Whitney Houston - I Will Always Love You (Grammy Awards 1994)


Whitney'n muistolle...


Sub su 19.02. klo 21:00

Whitney Houston esittää romanttisessa kassamagneettielokuvassa laulajatarta, joka palkkaa itselleen tappouhkauksien vuoksi henkivartijan (Kevin Costner). Komeapiirteisen vartijan ja kuvankauniin vartioitavan välille kehittyy kuuma, vaarallinen suhde. Ohjaaja: Mick Jackson, USA 1992.

Lähde: Sub.fi

:-) :-) :-)

P.s.

Houstonin Grammy -live One Moment In Time -kipaleesta on taas vuodelta 1989, jos ei joku (vielä) tiedä. :-)

torstai 16. helmikuuta 2012

Live: Adele - Set Fire To The Rain


Muhun todella sattuu se, että ne muutamat eräät ihmiset, joihin joskus kaikesta mahdollisesta huolimatta ihan tosissaan luotin, onnistuvat yhä tänäkin päivänä kusemaan meikäläistä ihan äärimmäisen pahasti silmään. Joka tapauksessa on suorastaan aivan käsittämätöntä, että edelleenkin on kärsittävä itse aiheutetun oikein todellisen emämokan takia, joka vieläpä tapahtui jo vuosia sitten (loppuvuodesta 2007). Eikä tuossa suinkaan vielä kaikki...vaikka emämokani oli kaiken huipuksi aivan täysin tahaton, olen silti joutunut sovittamaan sen jo lukuisia ja taas lukuisia kertoja. Ja tuosta kaikesta sovittamisesta huolimatta minulle on haluttu tehdä oikein todellinen ohari toisensa perään, enkä yhtään ymmärrä, miksi. Joten siis pyydän...

LOPETTAKAA JO, IHAN TOTTA!!! EN ENÄÄ YHTÄÄN SIEDÄ TÄLLAISTA!!!...huoh.

Ja vielä...

Lopetin olemasta ylikiltti tyttö, koska kenties viimeinkin tajusin, etten ainakaan ylikiltteydellä saa ääntäni kuuluviin ollenkaan. Eli tässä(kään) kohtaa ei niin missään nimessä ole kysymys ainakaan huomionhakuisuudesta, ei tosiaankaan...huoh.

:'-I :'-I :'-I

P.s.

I Will Always Love You juuri ja juuri singlelistan paremmalla puolella...huoh.


:-) :-) :-)

maanantai 13. helmikuuta 2012

Live: Whitney Houston - One Moment In Time (Grammy Awards)



Yllätin itseni aivan totaalisen täydellisesti, kun aloin itkeä tihrustaa Whitney Houstonin poismenon vuoksi jo ainakin kolmatta kertaa. Kuitenkin luulen ja uskonkin syyn olleen siinä, että olen oikeastaan ihan aina, eli oikeastaan jo aikas nuoresta todella suuresti ihaillut upeaäänisiä naislaulajia.

Mutta toisaalta Houstonin veroista naisartistia ei ole eikä varsinkaan tule.

Eikä hänen kaikkein hohdokkaankauniinpia kausiaan kykene koskaan & ikinä unohtamaan, nimenomaan.

R.I.P. Whitney Houston (1963-2012)

:'-) :'-) :'-)

P.s.

Varmuudella olen uskaltautunut laulaa luikauttamaan ainakin edes yhden WH-kipaleen livenä (viittaan tietty karaokeen, kuinkas muutenkaan), ja kyseessä oli juurikin huikeanupea One Moment In Time. :-D