...ihan aikuisten oikeasti aikamoisen vähän asioita, joita olen tullut katuneeksi jälkeenpäin, mutta ne ovatkin sitten sensorttisia asioita, joita olen tullut katuneeksi ihan äärimmäisen paljon & tosissaan...kyllä&kyllä. Ja paljastettakoon nyt sitten, että yksi asia, jota yhä edelleenkin kadun ihan äärimmäisen paljon (& tosissaan), on se, etten todella nähnyt riittävästi vaivaa päästäkseni sanomaan itselleni hyvin, hyvin läheiselle & rakkaallekin ihmiselle "jotain aivan äärimmäisen tärkeää" erään superupean konsertin jälkeen reilut 3 vuotta sitten. Ja se "jotain aivan äärimmäisen tärkeää" olisi sisältänyt vain yhden ainoan sanan: Anteeksi. :'-)
P.s.
Mahtikipale, johon kirjoittamastani suomenkielisestä sanoituksesta osaan olla yhä tänäkin päivänä ihan äärimmäisen ylpeä. Niin, ja kyseinen sanoitus löytyy sitten luonnollisesti juurikin täältä. :-)
...sain eilispäivänä suht pitkään kaipaamani...hmm...no eräänsorttisen jutun hommattua, nimittäin...
...ihkauuden silmälasikotelon hajonneen vastaavan tilalle. Itte asiassa uusi silmälasikotelo piti kyllä alunperin saada nyt jouluna, mutta "jostain aivan käsittämättömästä syystä" en sellaista pyynnöstäni huolimatta joululahjaksi kuitenkaan saanut...huoh, mutta siis...noh, elikkä nyt sitte tavallaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sillä päätin sittenkin hankkia uutukaiskotelon iha itte, loppujen lopuksi, että sillä lailla & sitä rataa. Niin, ja eipä kaiketi ole lopultansa kovinkaan vaikeaa arvata, kumpi noista - siis juurikin tuossa yllä olevassa kuvatuksessa - on luonnollisesti juurikin se ihkauusi/uudempi "brillikotelo" (vihje: violetti)...heh. ;-D
P.s.
Äärimmäisen tärkeitä musalöytöjä (ainaki itelleni siis), myöskin eilispäivänä hommattu. :-)
Myönnettäköön, ettei minulla ollut ennen Vanha nainen hunningolla -kipaleen kuuntelemista juuri niin minkäänlaisia odotuksia biisin suhteen, sillä Erinhän on minulle nimenomaan sooloartistina ihan uusi tuttavuus, kuten melkoisen varmasti aika monelle muullekin. Ja kun sitten sain kyseisen kipaleen kuunneltua, niin olin oikeastaan aivan ällikällä lyöty, todellakin, sillä kyseessä todella on ihan kertakaikkisen hieno biisi aivan alusta ihan loppuun asti. Ja olisihan se tietty pitänyt ees jotenkin arvata, sittenkin, että nimenomaan Erinin astuessa (lopultakin) sooloparrasvaloihin on ainakin hänen musiikkinsa kohalla lupa odottaa myös irkkumeininkiä, mikä on ainakin minusta varsin positiivinen juttu ylipäätäänkin, ehottomasti.
...tulleet pohtineeksi, kuinka kääntää päätä onnistuneesti...hmm...noh, sanottakoon vaikkanyt sitte, että 90 asteen kulmassa? No, joka tapauksessa näin se siis käy (3 vaihetta):
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Elikkä ihan iisipiisi homma, joten kantsii siis iha ehottomasti koklata ("Tikru" täytti eilen tasan 10kk, joten ees jotain tuli nyt sitte siis keksaistua juurikin sen kunniaksi...hehe).
Noh...musavideo ei tosiaan ole enää aivan tuoretta tavaraa, mutta ansaitsee silti paikkansa juurikin tässä blogi-merkinnässäni, iha ehottomasti...Muse on tullut jäädäkseen...Mun sydämeen...huoh. Ja tuota noin...hmm...no, jos edes joku kykenee tekemään yleensä niin suloisista & varsin pehmoisistakin nallukoista oikein todellisia pahiksia, niin kyllä se joku on sitten ihan ehdottomasti Muse...If there's something strange in your neighborhood...Who ya gonna call?...GHOSTBUSTERS...heh&huoh. Joka tapauksessa kertakaikkisen loistava video itse kipaleesta nyt puhumattakaan, kuinkas muutenkaan, joten tattista vuan ihan tosissaan, Muse! :-D
P.s.
Uprising -vinyylisingle, joka tuli bongattua Keräilymessuilta viime vuoden puolella, ja diggaan oikein todellisesta löydöstäni tietty aikasta kovastikin. :-)
