Tämä saattaa tulla...

...aikasta monellekin oikein todellisena yllätyksenä, nimittäin...huoh, olen ihan aikuisten oikeasti onnistunut jotenkin menettämään laulamisen ilon, eikä siinä suinkaan vielä kaikki, sillä...huoh, oikein todellinen suurkärsimykseni on kestänyt peräti jo vuoden verran...kyllä, kyllä. Huomautan kuitenkin oikeastaan ihan heti kättelyssä, etten suinkaan ole niin missään nimessä masentunut yksilö, vaikka eräänlainen masennustila se toki onkin...huoh. Mutta...fakta on joka tapauksessa se, että laulaminen on ihan aikuisten oikeasti ainakin minulle niitä harvoja asioita, jotka todella tekevät minut ihan äärimmäisen onnelliseksi ihmisyksilöksi, ja luonnollisestikin musiikki ihan ylipäätäänkin, mutta ennen kaikkea juuri laulaminen, precis. Mutta, mutta...koska nyt sitten olen viimeistään nyt halunnut oikein kunnolla tunnustaa ainakin itselleni kyseisen ongelman, niin mistä sitä tietää, jos vaikka laulamisen ilo alkaisi viimein palata takaisin jo ihan lähiaikoina, mene ja tiedä, toivotaan kuitenkin parasta, niinpä.

Mutta jottei meininki todella menisi tällä kertaa ihan liian vakavaksi, niin taidanpa nyt sitten viimein esitellä teille ihkauuden "vauvani", jonka menin&hankin ihan riittävän pitkän (peräti kokonaisen päivän pituisen) pähkäilyn jälkeen viime viikonloppuna (su)...huoh.





Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, oliko aika ihan riittävän kypsä myös uuden miniläppärin hankkimiselle, mutta kun tuohon viime lauantaina jollakin perin ihmeellisellä tavalla onnistuin kaiketi tavallaan ensi kerran törmäämään, ja vaikkei se siis rakkautta aivan heti ensi silmäyksellä vielä siinä kohtaa ollutkaan, niin se oli silti lopulta menoa se...heh&huoh, ihan ehdottomasti&todellakin.


Viime lauantaina hommattuja. :-)

:-D :-D :-D

P.s.



Jos ei (joskus) jostain syystä satu laulattamaan, niin ainahan voi sitten niin halutessaan vaikkapa just viheltää...heh&huoh, enivei ihan mahtikipale, yepsis. :-)