lauantai 12. helmikuuta 2011

Ihmeiden aika ei ole ohi...

...ei tosiaankaan, ainakin nyt to-päivän alkuillan tapahtumat sen varsin hyvin osoittivat...huoh, noh...liikuskellessani jossakin kohtaa keittiön välittömässä läheisyydessä Tossu Tiikeri vaikutti häntä vilkaistessani jotenkin niin apaattiselta olennolta keittiön pöydän alla/lämpöpatterin edessä istuskellessaan, että päätin mennä oikeastaan ihan samantien nappaamaan hänet syliini. Noh...hetken verran keittiössä pyörittyäni päätin lopulta suunnata Tossun kanssa olohuoneeseen, ja oikeastaan ihan yht'äkkiä niinä hetkinä, kun olin antamaisillani, antamassa tai antanut kissan äidilleni (vaikea muistaa, koska kaikki kävi niin nopsaan), Tossu todellakin alkoi naukua (tai pikemminkin huutaa) kuin mikäkin höyrypäinen, joten ei siis auttanut muu kuin laittaa hänet välittömästi lattialle rauhoittumaan.

Ja Tikru viimein lattialle päästyään
tavallaan sitten rauhoittuikin...huoh, sillä hänellä ilmeni aikasta nopeassa tahdissa oikein todellisia hengitysvaikeuksia, joiden seurauksena kissa meni lähes samantien aivan veltoksi. Lisäksi Tikrun suusta alkoi valua hieman kuolaa ja vahinkopissakin häneltä pääsi, kun kerran pieni kissaherra ei kyennyt kroppaansa niin millään lailla hallitsemaan juuri niinä hetkinä (nuo kaikkein kriittisimmät hetket muuten muistuttivat kovasti Sissin viimeisiä elossa olemisen hetkiä juurikin näiden seinien sisäpuolella...huoh). Ja niin vaikealta kuin tuo kaikki ihan tosissaan tuntuikin, niin kyllä sitä silti oli ihan äärimmäisen raskaasta Sissi-kissani poismenosta huolimatta varauduttava eläinlääkärissä käymiseen, joten äitini sitten päätti kaikesta huolimatta tarttua puhelimeen, ja soittaa siskolleen saadaksemme kyyditysapua, jälleen kerran.

Ja oikeastaan juuri sillä hetkellä, kun äitini sai aloitettua siskonsa kanssa juttelun, vaikutti todellakin siltä, että ihan tosissaan menetimme jo pennun siihen paikkaan, olohuoneen lattialle, ja itkevä äitini kertoikin heti siskolleen, että Tossu on kuollut...huoh. Itse taas en jostain syystä itkenyt yhtä paljon kuin äitini, ja ehkäpä syykin siihen taisi sittemmin selvitä, nimittäin pennun etutassuja vielä tunnustellessani todella tunsin, että kissa onkin ajasta iäisyyteen siirtymisen sijaan aikasta suureksikin ihmetyksekseni ihan yht'äkkiä virkoamassa, sittenkin, joten ei siis ihme, etten saanut pennun silmiä lainkaan suljetuksi. En tosin tietystikään ole yhtään varma siitä, ennättikö todella Tossu siinä mahdollisesti aivan elottomana maatessaan
käydä "jossakin", tiedättehän, mutta pääasia kuitenkin luonnollisesti oli, että kissa sittenkin elää ja voi hyvin. Btw äitini sitten ennätti kertoa siskolleen Tossun jonkinlaisesta ylösnousemuksesta luonnollisestikin jo ennen kyydinsaannin varmistumista...huoh, että sillä lailla.

Ja se virkoaminen oli lopultansa yllättävänkin nopeatahtista, sillä pentu lelunkin hoksattuaan piti itseään liikkeessä, ja vieläpä varsin tuttuun tyyliinsä,
kaikesta huolimatta kyllä. Tosin ehkä hupaisin tilanne Tikrun kunnolla virottua oli kuitenkin se, kun hän itse huomasi kirjaimellisesti olevansa jonkin verran kusessa vahinkopissansa takia, joten turkin peseminen hänellä alkoikin sitten oikeastaan ihan samantien...heh&huoh. Joka tapauksessa eläinlääkärissä käynti on tottakai tulossa, ihan ehdottomasti, mutta siitä sitten saavatkin pitää huolen nimenomaan perheeni muut jäsenet, sillä päätin Sissin poismenon myötä, etten ota enää yhtä ainutta kissaa omistukseeni, toistaiseksi ainakaan, sillä Sissihän oli kaiketi tunnetusti oikein todellinen sielunkumppani nimenomaan minulle niin hyvässä kuin pahassakin. Tossu, "The Äidinpoika", sitten taas on iloinen ja reipas kaikkien kaveri sekä yllättävänkin kiltti persoona, joten ihan äärimmäisen kova paikkahan se tietenkin olisi, jos äitini pitäisi luopua silmäterästään jo niin varhaisessa vaiheessa, mutta onneksi ainakin toistaiseksi kaikki on tähän mennessä sujunut ihan hyvin melkoisen rankoista tapahtumista siis huolimatta, ja se onkin oikein hyvä & hienokin juttu se, ihan ehdottomasti & todellakin.

:-) :-) :-)

P.s.

Sanotaan, että kissalla on peräti 9 henkeä, joten ajattelisin siis, että Tossu Tiikeri nyt sitten ihan äskettäisten tapahtumien vuoksi valitettavasti menetti niistä yhden, mutta onneksi sentään tosiaan on 8 henkeä vielä jäljellä, yepsis. :-)

Ei kommentteja: