Yllätin itseni aivan totaalisen täydellisesti, kun aloin itkeä tihrustaa Whitney Houstonin poismenon vuoksi jo ainakin kolmatta kertaa. Kuitenkin luulen ja uskonkin syyn olleen siinä, että olen oikeastaan ihan aina, eli oikeastaan jo aikas nuoresta todella suuresti ihaillut upeaäänisiä naislaulajia.
Mutta toisaalta Houstonin veroista naisartistia ei ole eikä varsinkaan tule.
Eikä hänen kaikkein hohdokkaankauniinpia kausiaan kykene koskaan & ikinä unohtamaan, nimenomaan.
R.I.P. Whitney Houston (1963-2012)
:'-) :'-) :'-)
P.s.
Varmuudella olen uskaltautunut laulaa luikauttamaan ainakin edes yhden WH-kipaleen livenä (viittaan tietty karaokeen, kuinkas muutenkaan), ja kyseessä oli juurikin huikeanupea One Moment In Time. :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti